10.2. Online-tapahtuma: vuorovaikutus virtuaalisissa kohtaamisissa
Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tekemän ja Koneen Säätiön rahoittaman Käy pöytääni, vieras! -tutkimuksen keskiössä on ihmisten välinen vuorovaikutus virtuaalisissa kohtaamisissa. Käy pöytääni, vieras! -tutkimuksen päätöstilaisuus 10.2.2022 kokosi yhteen asiantuntijoita keskustelemaan virtuaalimaailmassa tapahtuvista kokemuksista. Tilaisuuden toteutti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta ja suomalainen virtuaalinen oppimisalusta Lyfta. Lämmin kiitos vielä kaikille verkkotapahtumaan osallistuneille.
Zoom-tilaisuus toteutettiin uuden osaamiskeskuksen Helsinki Education Hubin tiloista käsin. HEH:n yhteisömanageri Ulla Hemminki-Reijoselle kertoi tapahtuman alkuun tämän osaamiskeskuksen tärkeästä työstä. Helsinki Education Hub edistää oppimisen ja koulutuksen nuorten kasvuyritysten tuotekehitystä, innovaatioita ja tuottavuutta vahvistaakseen oppimista eri kouluasteilla ja koulutusta kaikissa organisaatioissa.
Zoom-tapahtuman aikana Lyftan tiimin Joakim Rowley vei osallistujat kokemaan, miltä virtuaalinen kokemus voi tuntua virtuaalilasien ulkopuolella. Hän johdatti yleisön Lyftan virtuaaliympäristöön tapaamaan kahta uutta henkilöä, kahteen eri maahan.
Verkkotapahtuma tallennettiin ja tallenne on jaettu kolmeen osaan keskusteluosuuksien mukaisesti. Seuraavaksi lisätietoa osioista ja itse tallenteet. Tapahtuman emäntänä toimi Lyftan maajohtaja YC Felin.
Käy pöytääni, vieras! -tutkimuksen tulokset
Käy pöytääni, vieras! -tutkimuksen tuloksista kertoivat professori Pekka Isotalus, filosofian tohtori Venla Kuuluvainen ja viestinnän tohtori Ira Virtanen. Tutkimuksessa pureuduttiin Lyftan Dinnertime 360 alustan todellisiin henkilöihin Muhammediin ja Habibaan ja vierailtiin heidän kodeissaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten virtuaaliympäristö vaikuttaa vuorovaikutussuhteen muodostumiseen. Tampereen yliopiston tutkimus osoittaa, että myönteisen suhtautumisen lisääminen on mahdollista myös teknologiavälitteisesti.
-Lyhyenkin videon katsominen ilman immersiota muuttaa asenteita tai suhtautumista, immersio vielä tehostaa kokemuksia, kertoo Pekka Isotalus.
45 minuutin keskusteluosuuden aikana tuli tutuiksi myös parasosiaalisen vuorovaikutuksen, välittömyyden sekä immersiivisyyden käsitteet ja mitä ne käytännössä ja tämän tutkimuksen yhteydessä tarkoittavat.
Virtuaalinen vuorovaikutus yksilön kokemuksena
Toisen keskusteluosuuden teemana oli virtuaalinen vuorovaikutus yksilön kokemuksena. Puhujina Venla Kuuluvainen sekä väitöskirjatutkijat Anna-Leena Macey ja Heidi Spets. Anna-Leena Macey tutkii väitöskirjassaan miten immersiivisiä virtuaaliympäristöjä voisi hienovaraisesti muokata ja manipuloida niin, että ne voisivat tukea yksilön tunteiden hallintaa ja sitä kautta suoriutumista erilaisissa haastavissa sosiaalisissa tilanteissa. Heidi Spets puolestaan tutkii miten immersiivisessa virtuaaliympäristössä luodaan yhteistä ymmärrystä ja rakennetaan vuorovaikutusta. Osiossa myös selitettiin mitä termillä “avatar” tarkoitetaan ja miten avatar vaikuttaa yksilön käytökseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen virtuaalimaailmassa.
- He, joilla oli keskimääräisesti korkeat tulokset ahdistuneisuudesta, ahdistuneisuus myös laski eniten immersiivisessä maailmassa vierailun jälkeen. Vierailut virtuaalisissa paikoissa olisivat siis hyödyllisimpiä ihmisille, jotka tuntevat jonkinlaista epämukavuutta ja ennakkoluuloja toisenlaisesta ryhmästä tulevaa ihmistä ja hänen kohtaamistaan kohti, kommentoi Venla Kuuluvainen.
Myönteiset kohtaamiset virtuaaliympäristöissä
Viimeisen keskusteluosuuden aiheena oli myönteiset kohtaamiset virtuaaliympäristöissä ja erityisesti luottamuksen ja yhteisen kokemuksen syntyminen sekä normit ja auktoriteetin rooli yhteisen kokemuksen lisäämisessä. Keskustelijoina Venla Kuuluvaisen lisäksi Aziz Bahlaouane, joka toimii Väestöliiton Poikien Puhelimessa nuorten asiantuntijana sekä Nita Lehtiniemi, joka työskentelee ohjaajana Toimintakeskus Lyylissä, Rinnekodilla. Osiossa keskustellaan muun muassa välittömyydestä ja sen merkityksestä vuorovaikutuksessa. Lisäksi keskustellaan siitä, miten luottamusta rakennetaan virtuaalisissa ympäristöissä.
- Välittömyysviestintä tarkoittaa sellaista viestintää, joka tekee ihmisestä helposti lähestyttävän, eli ystävällisyyttä, lämpöä ja viestinnän tasolla hymyjä, eteenpäin nojaamista sekä kuuntelemisen ilmaisemista. Toisaalta välittömyysviestintä voidaan myös ajatella kokemuksena suhteen läheisyydestä, eli kuinka läheisenä joku ihminen koetaan itselle, kertoo Venla Kuuluvainen.
Lisätietoja tapahtumasta antaa Lyftan maajohtaja YC Felin, yc@lyfta.com, +358 45 134 1336
Lue Tampereen yliopiston tutkimus kokonaisuudessaan:
Human Communication & Technology 2(1), 37–55. Mediated immediacy during virtual dinners between strangers.
Prologi, 2020, Vol 16, No 1 Päivällisellä vieraan kanssa: parasosiaalinen kohtaaminen immersiivisessä virtuaaliympäristössä.
International Journal of Emerging Technologies in Learning, 2021, Vol 16, No 16 Testing an Immersive Virtual Environment for Decreasing Intergroup Anxiety among University Students: An Interpersonal Perspective
