Suomi Uuden-Seelannin sijasta
Julkaistu 21.10.2022, kirjoittajana YC Felin
Kuva: YC Felin
Tutkinto-opiskelija An Truong opiskelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa “Bachelor of Business Administration” -tutkintoa, tavoitteena on valmistua vuonna 2024. Tässä on hänen tarinansa ulkomaisena tutkinto-opiskelijana Suomessa.
Yhteinen sävel etänä
An aloitti ensimmäisen vuoden opiskelut etänä Vietnamissa syksyllä 2021. Hänen alkuperäinen suunnitelma oli mennä Uuteen-Seelantiin opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alaa, mutta COVID-19-pandemian takia An päätti vaihtaa tutkintoa. Hänen perhetuttunsa kuuli tästä ja auttoi häntä hakemaan opiskelupaikkaa Suomesta.
An muisteli etäopiskelua ensimmäisenä vuonna ja totesi, että ryhmätyöskentely oli ajoittain erittäin vaikeaa. Osa opiskelijoista ei priorisoi opiskelua tai ei tule tapaamisiin. Opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus väheni sitä mukaan, kun opiskelijat pitivät kamerat pois päältä. Meni muutama kuukausi ennen kuin kaikki pääsivät kärryille videopuheluihin liittyvästä etiketistä.
“Paras muistoni ekalta opiskeluvuodelta oli ryhmäprojekti, jossa tutustuin mahtaviin ihmisiin. Mukana oli suomalainen bisnesammattilainen, englantilainen konsultti ja graafinen suunnittelija Vietnamista. Oli todella hauskaa luoda bisnesidea osaavan porukan kanssa!”, muisteli An.
Kuva: An Truong. Virtual Enterprise -kurssin ryhmätyön onnistunut esitelmä.
Uusi koti Seinäjoelta
An saapui Suomeen 2022 kevätlukukaudella ja sai siihen paljon tukea SeAMKin ohjelmakoordinaattorilta Päiviltä. Orientaatio oli sujuva, hän pääsi kampuskierrokselle ja sai kattavan tietopaketin opiskelija-arjesta. Erityisen mahtavaa oli tavata kasvotusten opettajat ja muut opiskelijat.
Kuva: An Truong
“Opiskeluriennot jäivät vähäisiksi, kun en asu kampuksella, olisin joutunut pyöräilemään pimeässä kotiin. Juhlimme kylläkin Tết-juhlaa, vietnamilaista uudenvuoden juhlaa, teimme hirveästi ruokaa yhdessä!”, kertoo An.
An halusi löytää keväälle harjoittelupaikan, palkatonkin kelpasi. Jos hän saisi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna oman alan työkokemusta, hänestä tuntuisi valmiimmalta, kun hänen pitää tehdä opintoihin liittyvä työharjoittelu ensi vuonna.
Häntä huolestuttaa, ettei hän saa harjoittelupaikkaa ensi vuonna, koska ei osaa suomea.
Ei oman alan työtä, mutta työtä kuitenkin
SeAMK järjesti työelämää koskevan infotilaisuuden, jossa An tapasi suomalaisen työnvälitysyrityksen. Oman alan harjoittelupaikkaa ei löytynyt, joten An teki työtä ravintolassa ja baarissa kesän aikana. Työn lisäksi hän pääsi vapaaehtoiseksi Helsinki Pride -ihmisoikeustapahtumaan, mikä oli yksi kesän kohokohdista.
“On ollut erittäin vaikeaa saada harjoittelupaikka Seinäjoelta. Juttelin muiden opiskelijoiden kanssa, suurin osa tekee töitä pikaravintolassa tai siivouspuolella. Kukaan heistä ei ole löytänyt harjoittelupaikkaa, monella toiveena on, että ensi vuonna tärppäisi.”, sanoo An.
Kuva: An Truong. Tauko Helsinki Pride -tapahtumassa.
Seuraava etappi: Helsinki
An arvostaa sitä, että Suomi on tehnyt helpommaksi tutkinto-opiskelijoiden tuoda perheenjäseniään tänne. Hän tietää opiskelijoita, jonka puoliso on tullut Suomeen. Anin pitkäaikainen toive on saada töitä ja jäädä työskentelemään Suomeen.
“Uskon, että Suomi on hyvä paikka. Keskityn nyt opiskeluun, haluan tehdä uraa, rakentaa taitojani ja tietämystä alalta. Erityisesti haluan löytää samanmielisiä ihmisiä ympärilleni. En tiedä, onko Seinäjoki se oikea kaupunki minulle. Aion muuttaa ensi vuonna Helsinkiin ja tehdä harjoittelu kesällä.”, kertoo An päättäväisesti.
Kuuntele äänitiedostosta, miksi An haluaisi joku päivä töihin Roviolle.
Anin sisko saapuu Suomeen opiskelemaan insinööriksi SeAMKiin ja tulee Anin kämppikseksi. An jatkaa matkaansa lentokentälle siskoaan vastaan ja toivoo, että sisko saisi kokea opiskelun ilot Suomessa.
Voit hiirellä vetää alla olevaa 360-kuvaa ja löytää An Helsingin Rautatieaseman edessä.
Tiesitkö?
Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on aikana kasvanut. Kun vuonna 2000 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 1 434 uutta ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, oli vastaava luku vuonna 2019 yhteensä 4 572 uutta opiskelijaa. (1)
Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin. (2)
1 Lähde: Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14
2 Lähde: Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74
VARAVA
Lyfta tutustui Aniin keväällä 2022 VARAVA-hankkeen palvelumuotoilutyöpajassa. Osana VARAVA-hankkeen tarinallistamista seurasimme hänen opiskeluelämää kevään-syksyn 2022 aikana.
VARAVA-hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää tarinallistamisen keinoja osana palvelumuotoilua ja viestintää. Tarinoiden kartoittaminen ja niiden luominen auttaa havannoimaan, keiden ryhmien kokemukset, toiveet ja vastoinkäymiset ovat enemmistöllä tiedossa ja keiden ryhmien kokemukset ovat piilossa.
Lisätietoa VARAVA-hankkeesta.