Monikulttuurikasvatuksen uusi paradigma

eli millaista antirasistista pedagogiikkaa opettajat tarvitsevat nykypäivänä.

Julkaistu 16.8.2022, kirjoittajina Miruna Lähde & YC Felin

Keväällä Helsingin yliopiston julkaisema “​​Acknowledging diversity but reproducing the Other” -väitöskirjatutkimus antaa uutta näkökulmaa yhdenvertaisen ja rasismia ehkäisevän oppimisen toteutumiseen suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimuksen tekijä Ida Hummelstedt alleviivaa, kuinka rasismiin liittyvien ongelmien käsittely oppimisyhteisöissä toimii vain, kun opettajat ja oppilaat toimivat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tutkimuksen radikaali ulosotto kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä monikulttuurisuuskasvatuksessa.

Lyfta sai tilaisuuden haastatella tutkija Ida Hummelstedtia tarkemmin väitöskirjan tuloksista kesäkuussa 2022. Poimimme kiinnostavimmat haastattelun annit erityisesti opettajien perspektiivistä.

Mikä on tutkimuksesi tärkein löytö?

Opettajakoulutuksessa keskitytään hyväntahtoiseen monikulttuurisuuskasvatukseen, mikä ei sellaisenaan riitä eriarvoisuuden poistamiseen. Jos asiat eivät muutu, eriarvoisuus yhteiskunnassa jatkuu tai jopa kasvaa. Pahimmissa tapauksissa hyväntahtoinen monikulttuurisuuskasvatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan ja lisätä eriarvoisuutta oppimisyhteisössä. 

Tarvittavana vaihtoehtona pidän kriittistä monikulttuurikasvatusta, jonka tavoitteena on kouluissa ja kasvatuksessa luotujen ja ylläpidettävien epäoikeudenmukaisuuksien muuttaminen.

Mitä sinulle tarkoittaa antirasistinen oppimateriaali?

Opettajat joskus ottavat yhteyttä ja pyytävät minulta lisämateriaalia moninaisuudesta ja normikriittisyydestä. En suosittele tiettyjä lähteitä vaan muistutan hyödyntämään oppimateriaaleja, joissa kannustetaan normikriittisyyteen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsittelyyn. 

Parasta olisi, että antirasistinen ote on osa kaikkea opetusta sen sijaan, että lukuvuoden aikana käsitellään monikulttuurisuutta ja antirasismia erillisillä tunneilla. Opettajat tarvitsevat koulutusta, aikaa ja sopivaa oppimateriaalia. Muutos on lähdettävä heistä itsestään ja työyhteisöstä. 

Opettaja voi ajatella, että tekee yhden tunnin monikulttuurisuudesta ja jatkaa totutulla tavalla sen jälkeen. 

Hyvinvoivassa kouluyhteisössä opettajat, koulun henkilökunta ja oppilaat ovat taitavia käsittelemään tunteita herättäviä aiheita kuten rasismia ja epäkohtia. Turvallinen toimintaympäristö auttaa haastamaan omaa ja muiden ajattelumaailmaa kannustavasti ja rakentavasti. 

Opettajien velvollisuus on ohjata oppilaat ymmärtämään, että on tällaisia normeja, joita voi kyseenalaistaa. Ja vastaavasti antaa oppilaille mahdollisuuksia haastaa opettajia, jos huomaavat epäkohtia. Opettajan tehtävä olisi antaa työkalut oppilaille tarkastella näitä asioita itse.

Jos kaikilla rehtoreilla olisi tämä ajattelumalli, muutosta alkaisi oikeasti tapahtua Suomen kouluissa.

Mitä tämä tarkoittaa korkeakoulumaailmassa?

Olen omassa yliopistoyhteisössäni käynyt keskustelua rasismin torjumisesta korkeakouluissa. Ensimmäinen askel olisi se, että oma henkilökunta saa enemmän tietoisuutta ja rohkeutta kyseenalaistaa itseään ja kollegoitaan. Olisi tärkeää, että jokainen uskaltaisi mennä omalle epämukavuusalueelle ja miettiä omaa ja ympärillä tapahtuvaa toimintaa.

Pahinta on asenne, jossa “tiedän parhaiten ja opetan näille opiskelijoille, että miten tulisi olla.”

Muutoksessa auttaisi, jos valtapositiossa olevat ihmiset saavat silmänsä auki sille, miten rakenteellinen rasismi toimii ja miten eriarvoistavaa se on. Tämän jälkeen voi antaa tilaa muille ja vaikka pyytää puhumaan tilaisuudessa tai tarjota työpaikkaa. Jos yhteiskunnasta löytyvä moninaisuus olisi edustettuna kaikkialla missä tehdään päätöksiä, ja päättäjissä olisi mukana ihmisiä eri ryhmistä ja vähemmistöistä, niin ei syntyisi yhtä eriarvoistavia rakenteita. 

Ida Hummelstedt jatkaa Post doc -työtään moninaisuuden, inkluusion, rasismin ja antirasismin teemojen parissa erityisesti peruskoulun näkökulmasta.

VARAVA: koulutusta ja lisämateriaalia opettajille

Haastattelu on tehty osana VARAVA-hanketta. VARAVA-hankkeen tavoitteena on parantaa ammattikorkeakoulujen vastaanottavuutta kasvattamalla tietoisuutta rasismista ja edistämällä antirasistista toimintakulttuuria. Hankkeen tarkoitus on tunnistaa ja tiedostaa rakenteellista rasismia korkeakoulujen toiminnassa, kehittää palveluja vastaanottavammiksi ja omaksua antirasistisia menetelmiä opetuksessa.

VARAVA-hankkeen aikana kootaan materiaalipakettia ja MOOC-kurssia antirasistisista opetusmenetelmistä ammattikorkeakoulun opettajille sekä ammattikorkeakoulun henkilökunnalle. 

Seuraa VARAVAa täältä.